maanantai 20. kesäkuuta 2016

Ei niin hyvin menneet kisat

Moikka! Olin eilen 19.6 Loimaalla estekisoissa. Menin Faylla 50cm mutten niin menestykkekkäästi.

Kun pääsin tallille oli poni jo valmiiksi sisällä, joten aloin vain harjamaan sitä. Onneksi se ei ollut kovin likainen, paitsi sen jalat. Jalkoja harjasinkin kauemmin kuin itse ponia.
Tyttikin tuli aika pian harjailemaan Fayta, sillä Tyttikin meni Faylla, mutta eri luokan. Tytti saikin selvittää Fayn harjan. 
Kun harja oli selvä tein siihen ihan tavallisen ranskanletin. Otsaharjaankin tuli letti. 

Kuulimme kuitenkin pian, että yhdessä trailerissa ei ollut väliseinää ja jos uutta traikkua ei saataisi jäisi joku ratsuista pois. Vaarana oli, että Fay jäisi pois. Noh siinä iski pieni paniikki, että pääseekö poni mukaan, mutta onneksi pienen traileri etsinnän jälkeen uusi traikku löydettiin, mutta se pitäisi hakea. Helena päättikin, että Fay menee Donnan kanssa Caritan autoon ja tulee sitten toisessa trailerissa pois. 

Lastasimme omat ja Fayn tavarat autoon ja matka saikin alkaa. Loimaalle matka kesti noin tunnin. Ja kun olimme paikan päällä kävimme ilmottautumassa.

Tytti meni Faylla toisessa luokassa, joten poni laitettiin aika pian kuntoon. Tytin rata meni hienosti, sillä hän sai 0vp ja luokan voitto! 

Oma luokkani oli vasta 4 luokka, joten sain odotella siinä jonkun aikaa. Ennen rata kävelyä oli vielä bonus luokka, joka kuului tähän seuraotteluun. 

Kun pääsin tutustumaan rataan olin hukassa. Vaikka olimme kävelleet radan, en muistanut sitä. Noh siinä sitten lähdin verkkaamaan ja verkassa poni oli tosi hyvä! Se meni esteet innokkaasti, eikä ollut tietoakaan kieltämisestä.

Lähdin 7. ja kun vuoroni koitti menin näyttämään Faylle esteen, jossa oli laine. Fay ei sitä pahemmin katsonut, joten tervehdin tuomaria ja aloitin radan.

Ensimmäiselle esteelle tuli hyvä hyppy eikä poni pahemmin kyttäillyt mitään ja oli hallinnassa. Sama toiselle esteelle. Hyvä tahti jatkui  perusradalla, mutta kun toinen vaihe olisi alkanut Fay tyssäsi. Toisen vaiheen ensimmäinen este oli sarja, mutta toisesta suunnasta. Ja siihen käännettiin heti 7. esteen jälkeen. 7 esteelle tuli muutenkin outo reitti, kun lähdin värään suuntaan, mutta siitä mentiin onneksi yli. 

Kielto tuli toisen vaiheen sarjan ensimmäiseen osioon. En tiedä tuliko poni liian vinosti, enkö rohkaissut sitä tarpeeksi vai mikä siinä sitten oli. Noh poni tyssäsi aika kovin ja lensin kaulalle. Ei siinä kaikki. Fayltä lähtee myös suitset päästä ja minä roikun siinä kaulalla kun poni lähtee laukkaamaan pois päin. Tipahdin kuitenkin vähän ajan päästä, mutta onneksi minua ei pahemmin sattunut. 
Perusrata meni kuitenkin 0vp ja poni oli super! Olen Fayhin kuitenkin erittäin tyytyväinen, vaikke toiseen vaiheeseen päästykkään, ensikisoissa sitten paremmin! Videosta näätte perusradan. Kiitos Tytille, joka kuvasi ratani!




Kirjoitin nyt syystä aika lyhyesti, sillä en halua muistella epäonnistumisiani. Vaikka kokemusta tuosta tulikin, sillä en ole ikinä ennen saanut hylkyä radasta. Positiivisin mielin jatkan kuitenkin seuraaviin kisoihin! 

perjantai 17. kesäkuuta 2016

Valmennus

Moikka! Olin tänään Kari Nevalan estevalmennuksessa Faylla. En ole Karin valmennuksissa ennen ollut, joten oli kivaa päästä välillä toisen opettajan silmän alle. Sää oli sateinen ja lämmin, vaikkain pientä tuulta oli. 
Jannika oli kuvaamassa ja kiitos vielä hänelle! Alla siis videokooste tunnista.

Aloitimme ensin kävelemällä alkukäynnit, jonka jälkeen siirryimme kevyeeseen raviin. (Vaihtelimme tässä koko ajan suuntaa emmekä jääneet jumittamaan vain yhteen suuntaan.) Ravasimme ihan rennosti, ei tarvinnut pyytää mitään. Tein Faylla voltteja ja ympyröitä. Sitten kun olimme hetken ravanneet nostimme laukan. Laukan piti olla reipasta este laukkaa ja menimme kevyessäistunnassa. 
(c) Jannika L

Laukkojen jälkeen teimme jälleen ravityöskentelyä ja tällä kertaa piti taivutella oikein huolella. Menin tämän kevyessäravissa, sillä Faylle oli jäänyt vauhti päälle laukoista. Mutta kun käänsin se meni oikein nätisti ja taipui kivasti. Mitä se ei kyllä yleensä tee. Tässäkin vaihtelimme koko ajan suuntaa, niinkuin oikeastaan kaikissa tehtävissä.

Aloimme tulla pystyä, johon tulikin sitten heti alkuun pari kieltoa. En tainnut itse olla tarpeeksi hereillä, mutta ponikin oli korvat hörössä menossa esteelle. Kari sanoikin minulle, että kun poni alkaa painamaan päätä alas ja kyttäämään estettä, nosta sen pää ylös ja pohjetta. Tein niin ja tuli toinen kielto heti perään. Noh kolmas kerta toden sanoo. Kahden kiellon jälkeen Kari laski esteen ristikoksi ja Fay meni sen hyvin. Tulin tämän esteen toisen kerran, mutta nyt pystynä. Nyt ei tullut kieltoa, esteen jälkeen otin kontrollin ja ravin kautta käyntiin. Tulimme samaa pystyä toisesta suunnasta ja taaskaan ei kieltoa. Fay meni esteen lopulta tosi nätisti eikä pystylle tullut yhtään kieltoa.

(c) Jannika L
Kun tämä este sujui jatkoimme linjalle, joka oli maneesin puoleisella sivulla. Pystyn jälkeen kun käänsin Kari sanoi minulle, että älä anna laukan hidastua. Siinä sitten menimme suht kovaa kohti linjaa. Ei taaskaan kieltoa vaan oikein lennokkaasti yli. Tätäkin tulimme pari kertaa ja kun tämäkin sujui tulimme rataa. Nyt linjan jälkeen piti kääntää sarjalle ja sen jälkeen samainen pysty (jolle Fayn kiellot olivat tulleet) tultiin toisesta suunnasta uudestaan. Rata näkyy paremmin videolla.

(c) Jannika L
Rata meni todella hyvin, eikä yhtään kieltoa tullut. Mitä nyt omaa istuntaa aina voi parantaa, mutta poni veti ihan superisti. Tulin radan pari kertaa ja sitten minulle riitti. Tai oikeastaan ponille, sillä se hyppäsi hienosti alku kielloista huolimatta. Karikin sanoi, että riittää sille jo. Se meni hyvin. Kävelin siinä sitten kun odottelin että muut hyppäävät loppuun. 

(c) Jannika L

Kun kaikki olivat hypänneet radan verryttelimme kevyessäravissa itsenäisesti. Fay taipui taas oikein hyvin, vaikkain sillä oli energiaa. Tein paljon ympyröitä ja voltteja ja lopulta ponikin rauhoittui. 
Ravien jälkeen vain loppukäynnit, jotka talutin maasta käsin ja sitten talliin.

Valmennuksesta jäi oikein hyvä fiilis ja menen mielelläni sitten uudestaankin. Pidin Karin opetustyylistä eikä saa unohtaa hienoa ponia, joka suoritti radan hienosti! Sain Karilta tosi paljon hyviä neuvoja, jotka otan kyllä käyttöön, varsinkin Fayn kanssa. 

(c) Jannika L




Oletteko te olleet koskaan Karin valmennuksessa? Jos olette, mitä olette pitäneet? 
Kommenttia saa jättää ratsastuksesta, postauksesta tai mistä vaam! 

torstai 16. kesäkuuta 2016

Putoamiset

Heissan! Nyt tämän postauksen teemana voisi olla tippumiseni, joita on tullut tässä neljän vuoden ratsastuksen aikana. :D Katson jos löydän kyseisistä poneista/hevosista kuvia, mutta voi olla ettei minulla niitä ole tallella..
Kaikki nämä tippumiset ovat tapahtuneet ratsastuskoulussa, sillä en laske pikkuponeilta (Masalta ja Murulta) liukumisia tippumisiksi. 

Ensimmäinen tippumiseni oli Manu nimiseltä suomenhevoselta kesällä. Silloin tunteja piti Irina. Alku tunti oli mennyt hyvin ja menin jo ilman taluttajaa vaikken ollut ratsastanut kauaa, ehkä noin 3-4kk. Noh, siinä sitten yritin nostaa laukkaa Irinan käskystä kylläkin ja jalustimeni lähtee. Jalustin lähti vain toisesta jalasta. Huono tasapaino kun minulla silloin oli niin kallistuin oikealle ja tipahdin maahan. Manun ravi oli kiihdytys ravia ja kuten sanoin, oli minulla tuolloin todella huono tasapaino. Jos sama tilanne tapahtuisi nyt en tippuisi ainakaan niin helposti mitä silloin. :D Muistan kuitenkin huutaneeni "Apua!" ja samassa olin mätkähtänyt maahan. :D Siinä sitten Manu juoksi suoraan Nestorin taakse ja Irina käskikin minun hakea Manun mutta sitten sanoi että älä mene Nestorin taakse ja haki hevosen sieltä itse.  Jälkeenpäin mietin miten oikein mahdoin sieltä tippua, mutta onneksi siinä ei sattunut mitään. Säikähdin vaan pahasti, sillä sehän oli ensimmäinen tippumiseni. 
Manu
(c) Jannika L 

Irinalla oli myös shetlanninponi nimeltä Toffee. Siltäkin olen tipahdellut.
Kerran tunnilla halusin mennä sillä ilman satulaa, sillä sen satulassa ei ollut sopivia jalustimia minulle. Silloin tunnin piti Elli. Elli piti tunteja silloin kun Irina ei voinut. 
Alkutunti oli taas mennyt ihan hyvin, vaikkakin Toffeella oli tosi liukas talvikarva. Menimme maneesissa ja siellä Toffee oli todella reipas, mitä se nyt yleensä olikin. Varsinkin minun kanssani. Tulimme siinä jotain puomeja ja tasapaino petti taas ja liuin alas. Suoraan kylläkin sen puomin päälle ja se kyllä vähän sattui, mutta onneksi ei mitään muuta kuin tärähtänyt. Ennen tuntia Elli oli sanonut minulle, että saan mennä ilman satulaa jos pysyn selässä. :D Tippuminen lähinnä nauratti minua siinä tilanteessakin. En oikein osannut sitä säikähtää, mutta tosiaan mitään pahempaa ei silloin tapahtunut. 

Toinen tippumiseni Toffeelta oli itsenäisellä tunnilla. Eli sain vuokrata ponin joko talutuksista tai maksaa. Silloin ponilla oli ekstra paljon ja ravasin sen kanssa tosi paljon ja mentiin aika kovaa. Menin tuolloin satulalla. Olin nostamassa myöhemmin laukkaa ja laukkahan nousi hyvin, mutta se jotenkin kiskaisi päätään alas ja lensin siitä sitten kaulan yli maahan. Tässäkään ei sattunut mitään (onneksi) ja jatkoin ratsastusta ihan normaalisti kun olin päässyt takaisin satulaan. Uskon että tämä tippuminen johtui liian lyhyistä jalustimista ja juuri siitä Toffee kiskaisi päätään alas. 
Toffee vasemmalla ja Bella oikealla. 

Jälleen Irinan hevosetla nimeltä Greta tipuin. Menin satulalla. Alkutunti oli sujunut ongelmitta (taas) vaikka Greta kulki kokoajan korvat töttöröllä. Taisimme kävellä väli käyntejä kun Leo säikähti jotain, sitten Ilines ja sitten Greta. Greta säikähti lähinnä sen takia, että Ilines juoksi Gretan takamusta päin josta Greta lähtee pukkiraviin. Ei siinä mitään, yritin kaikin voimin pitää satulasta kiinni, mutta tipun suoraan pepulleni. Ja Greta ei ole mikään pieni. Veikkaisin, että sen säkä on jotain reilu 170cm. Siinä häntäluuni tärähti aika kovin. Muutenkin tuo kyseinen tunti oli ihan kaaoksellinen, sillä siinä samassa kun hevoset säikähtävät ja minä tipun monia muitakin oli maassa. Näihin aikoihin tallille ei ollut intoa mennä, sillä hevoset olivat menossa eivätkä mitään helppoja. Nythän ne voisivat olla kivoja kun kokemusta on enemmän, mutta silloin ei.
Tuntia ei pitänyt Elli eikä Irina vaan heidän sijainen Roosa(?) Kun  pääsin takaisin Gretan selkään hevonen ei ollut kuulolla ollenkaan. Se sitten yrittikin samaa temppua uudelleen, mutta lopuksia sain taluttajan ja loppu tunti meni ihan hyvin.
Olin aikaisemmin tykännyt Gretasta, mutta kun siitä tuli jotenkin vauhko, ei se ollut enää lempparini.
Greta

Sitten Helenan aikana vuokrauksessa tipuin Faylta. En ole siltä ponilta kyllä muuten tippunutkaan. 
Menin tuolloin ilman satulaa. Ravasin siinä kaikessa rauhassa kentällä kunnes Fay näkee jotain ja säikähtää. Se lähtee sitten ihan kunnolla sivulle ja minä olin jatkamassa suoraan, sillä en ollut aavistanut että se voisi jotain säikähtää. Eikä mitään näkynytkään. No tipuin oikeastaan aika pehmeästi, eikä taaskaan sattunut pahemmin. Mitä nyt joku paikka tärähti hieman. Katson ympärilleni ja huomaan kuinka maneesin takaa tulee hevonen ja nainen, joka talutti hevostaan. Samassa nainen sanoo "Oho." tai jotain sinnepäin. Ymmärsin heti, että Fay oli säikähtänyt sitä, eikä mitään olematonta. Hevonen ja taluttaja tulivat todella hiljaa eivätkä pitäneet pientä inahdustakaan. Kyllä minäkin säikähtäisin. Kiipesin jakkaran päältä takaisin ponin selkään ja jatkoin ratsastuksen loppuun. Aluksi Fay oli todella menossa, mutta kuunteli lopulta. 
Fay ja minä estekisoissa.

Tipuin myös yhdellä tunnilla Vallu nimiseltä ponilta. Vallu on todella siro poni. Vähän niinkuin Bella tuolla ylemmässä kuvassa, mutta paljon vaaleampi ja rautias.  Menin tuolloin kyseisellä ponilla ensi kertaa ja satulalla tietenkin. Vallu yllätti posiitiivisesti kuinka kiva se olikin. Se kuunteli ja teki kaikki tehtävät kiltisti. Helena kyllä sanoikin, että älä luota siihen poniin tai se keksii jotain. Eli pitäisi olla todella valppaana. Menimme maneesissa ja juuri kun olin menossa lyhyeltä sivulta pois kuuluu pieni kolahdus ja Vallu menee pukkilaukkaa sivulleppäin. Minä siinä sitten roikuin kaulalla ja olisin päässyt takaisin satulaan, mutta poni laskee päätään ja tipahdan siitä sitten pehmeästi maahan. Ohjat olivat aika solmussa, mutta pääsin niistä irti. Eihän tilanne tähän rauhoittunut vaan ponin oli pakko päästä juoksemaan ja se loikkaa ylitseni. Siinä tunnen kuinka sen kaviot ottavat kylkeeni kiinni ihan hellästi kylläkin, mutta onneksi minulla oli turvaliivi. Tämä oli ehkä pelottavin tippumiseni.
Helena sitten metsästää Vallua ja hetken päästä se saadaan taas kiinni. Loppu tunti sujuu ongelmitta vaikka ponilla energiaa sen jälkeen olikin ja minä olin enemmän hereillä. Tässäkään tippumisessa ei sattunut pahemmin. 
Vallusta minulla ei ole kuvaa... Kuvassa Rilla ja taustalla Fay.

Minulle ei tule ainakaan nyt muita tippumisia mieleen.

Mikä on ollut sinun pahin tippumisesi? Kerro se ihmeessä! :) 


tiistai 7. kesäkuuta 2016

Videota

Kuvasin teille video poneilta. Ratsastin Masan ihan itsenäisesti ja Murun juoksutin Jannikan kanssa. Annan videon puhua puolestaan nyt. 





torstai 2. kesäkuuta 2016

Koulutunti

2.6 Minulla oli ratsastuskoululla tunti ja menin Ruulla. Meillä oli koulua, koska osa oppilaista menee koulukisoihin niin niihin treenattiin. Minä en ole kisoihin menossa.

Kun pääsin tallille ukkonen jyrähti oikein kunnolla. Ajattelin, että jos se tuosta pahenee niin miten selviän Ruulla, joka muutenkin on säikky kaikelle. Tai ainakin menossa. Ei siis mikään laiska polle. Laitoin Ruun karsinassa kuntoon ja rakastan hoitaa tuota hevosta! Se ei ole moksiskaan mistään vaan antaa hoitaa kiltisti. En ole Ruulla mennyt pitkään aikaan. Viimeksi varmaan talvella, joten odotin tuntia innolla.


Ruu näyttää siis tuolta ja sen ulkonäkö miellyttää ainakin minun silmääni! 


Menimme kentällä ja koko tunnin aurinko paistoi ja oli kuuma. Onneksi välillä tuuli. 
Kentällä kiristin satulavyön ja Helena auttoikin minut sitten selkään ja katsoi vyön yms. Aloin kävelemään alkukäyntejä joissa Ruu olikin aika reipas. Siinä samalla puolipitkillä ohjilla testasin vähän miten tämä hevonen kulkee ja pari hyvää pätkää tuli jo alussa. Ruu kuunteli ja toteutti kaikki mitä pyysin.

Noniin nyt tunnin aiheeseen. Tosiaan treenasimme koulukisoihin ja aloitimme käynnissä tutkailemaan miten hevoset toimii ja teimme paljon voltteja ja ympyröitä. Ruu meni hyvin, vaikka olinkin vähän hukassa, että miten tämä hevonen oikein toimii. Kaikki alkoi kuitenkin sujumaan. Alkuverkkaa teimme noin kierroksen tai kaksi ja aloimme heti ravaamaan kevyessäravissa. Siinä sama juttu: paljon ympyröitä ja voltteja. Ruu jälleen hyvin vaikkakin välillä oli juoksemassa ja Helena sanoikin, että minun pitäisi ottaa vain enemmän puolipidätteitä. Otin neuvosta vaarin ja Ruu kulki jälleen ihan hyvin. Hyviä pätkiä tuli useampi kun vihdoin älysin miten hevonen toimii. Teimme ravi juttujakin molempiin suuntiin. 
Loput kuvat sitten eivät liity postaukseen mutten saanut kuvaajaa tunnille

Sitten aloimme tulla käynnissä pysähdyksiä ja peruutuksia. Käänsimme maneesin puoleiselta sivulta keskihalkaisijalle jossa pysähdys ja peruutus neljä askelta. Tässäkin Ruu hyvin ja oli kuulolla, mutta jalkani vain lähti liian taakse ja tuntuma ei ollut tasainen. Nämä korjattuani tuli paljon parempia pysähdyksiä ja peruutuksia, mutta vain pari. Olen silti Ruuhun ja itseeni erittäin tyytyväinen. 

Tulimme pysähdyksiä ja peruutuksia myös ravissa, taas sama ongelma: jalka liian takana ja pehmeämpi tuntuma. Korjasin (jälleen) virheeni ja jo alkoi toimia paremmin. Ravissa Ruu oli kuulolla ja pysähdykset onnistuivat superisti.



Laukat saimme mennä itsenäisesti siten, että saimme laukata niin pitkän matkan/kuvion kuin halusimme ja harjoitusraviakin sai mennä ettei ollut pakko aina laukata. Otin Ruulla monta nostoa, jotka onnistuivat superisti! Ruu oli kuulolla ja nosti ilman kiihdyttelyjä. Ruun laukka on kyllä aika jännää sillä ei tunnu, että se edes laukkaisi. Laukka tuntuu lähinnä ravin ja laukan sekoitukselta, mutta Ruun laukassa on helppo istua. Sen laukassa on myös oltava tarkkana ettei hevonen kiihdyttele vaan, että pääsee oikeasti käyttämään pohjetta. Noh siinä tein sitten monta ympyrää ja pari kertaa tein kaksikin ympyrää peräkkäin, jotta Ruu asettuisi ja taipuisi. Hyviä pätkiä oli ja kerrankin tuntui, että osasin ratsastaa vaikka aluksi olin hukassa. Olin aijemmin saanut Helenalta ohjetta, että voi sisäkättä vähän nostaa ja samaan aikaan sisäpohje. Ruu oli kyllä tosi kiva ja kulki nätistikkin. Teimme näin molempiin suuntiin. 

Laukkojen jälkeen jäimme hetkeksi harjoitusraviin ja siinä asettelin ja taivuttelin Ruuta huolella. Helenakin sanoi, että otan lyhyemmät ohjat ja paljon pidätteitä, johtavaa sisäkättä ja sisäpohjetta. Tässä kohtaa Ruu kulki ehkä parhaiten ja sain Helenaltakin kehuja, että juuri tuota hän tarkoitti. Eikä näitä pätkiä tullut vain yhtä vaan useampi. Pyörin siis koko ajan jossain voltilla/ympyrällä. Kerrankin tunsin oloni onnistuneeksi. Helena sanoikin lopuksi, että nyt minun on vain alettava ratsastamaan enemmän ja tekemään töitä tuloksien eteen. Ratsastan kuulemma kauniisti, mutta välillä en pyydä niin paljon kuin pitäisi. Aijon ottaa itseäni niskasta kiinni ja oikeasti yrittää. Yleensä jos jokin ei onnistu niin itse ainakin olen heti luovuttamassa, mutta nyt kun en luovuttanut onnistuin.

Harjoitusravien jälkeen kevyttäravia loppu ravit ja käynnit.

Tunnista jäi erittäin positiivinen fiilis